Leskinen goes melkein Pop Up

Lauantaina 19.5. on kansainvälinen ravintolapäivä. Oulun keittiömestariyhdistyksen sivuhaara, Misut, laittavat Leskisen pation vieressä kystä kyllä. Misu-Pistro avaa myynnin lauantaina klo 11 ja lopettavat kun kaikki on myyty. Loistava tilaisuus tulla Leskiseen lounaalle, menu sisältää alkukeiton, pääläskin ja jälkkärin. Tarkempi setti paikanpäällä. Voit toki nauttia ihan annos kerrallaankin, istahda terassille ja nauti hyvän juoman kanssa. Seuraa emme takaa.

Lämpö hivelee alati pakenevaa hiusrajaa ja tyttöjen Marimekon pallomekkoja

On toukokuun toinen viikko ja juuri uutisista luimme että lapissa on satanut 20 senttiä uutta lunta. Oulussa aurinko paistaa ja Shortsikauppa Oy:n ovipumppu tauotta auki asennossa. Suomi on pitkä maa, voimme jälleen todeta ja jatkaa hymyilyä. Oikeaa kesää kohti mennessä meitä tulee hyväilemään hienoja uusia tuotteita niin olut- kuin siideririntamallakin. Uusimmat tuotepäivitykset löydät meidän liitutauluilta, netin päivittäjä on liian hidas tässä hektisessä maailmassa.

Uudella ja hienolla Rotuaarilla on leuhka istua meidän patiolla ja katsella työssäkäyvien ihmisten kiireisiä askeleita.

Huumormussiikin? iltamat

Suomessa työväenlauluja on laulettu 1800-luvun loppupuolelta asti.

Jo rekilauluihin ja arkkiveisuihin sisältyi useita työväenlauluja. Aluksi esiintyivät lähinnä kuorot ja torvisoittokunnat, ja myöhemminkin kuorolaulu on ollut suosittua. Laulujen sanat olivat joko korkean aatteellisia (esim. Antti Törneroosin kirjoittama ja Oskar Merikannon säveltämä Työväen marssi) tai kuvauksia työväen kurjuudesta.

Juho Ernst Kujala julkaisi vuonna 1907 kokoelman kuplettityylisiä köyhälistölauluja. Lauluja omaksuttiin myös Venäjältä, Saksasta ja muista työväenliikkeen vahvoista maista. Suomen ensimmäinen painettu työväenlaulujen kokoelma Työväen laulukirja ilmestyi vuonna 1900. Se sisälsi yksitoista laulua. Teoksesta tehtiin myöhemmin laajennettuja uusia versioita, joita vuoteen 1920 mennessä oli painettu yli 200 000 kappaletta.

Sisällissodan aikoihin kehittyi runsaasti lisää työväenmusiikkia, ensimmäiseksi vankileirilauluja. Vuoden 1918 jälkeen työväenliikkeen sekä sosialidemokraattisella että kommunistisella haaralla kehittyi kisällilaulujen eli päivänpoliittisten pilkkalaulujen perinne. Kommunistien laulut saivat paljon vaikutteita Neuvostoliitosta.

Kisällilaulu eli kukoistuskauttaan 1950-luvulla.

1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla työväenlaulut olivat jälleen suosittuja nuorison vasemmistolaistumisen myötä. Vanhoista työväenlauluista tehtiin uusia levytyksiä. Kaj Chydenius, Eero Ojanen ja muut säveltäjät tekivät uutta yhteiskunnallista musiikkia. Leskisessä kuulemme tämän ajan helmiä, vanhemmat ovat savikiekkotavaraa.
Lähteet: Wikipenestration ja Leskinen

Perjantai 18.5.2012

Sää nyt:

Lähipäivien ennuste:

Nimipäivät tänään:

Erkki, Eero, Eerik, Eerika, Erkka, Eerikki

Nimipäivät huomenna:

Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Mila, Amalia

Kuukauden kysymys:

Vuoden juliste: